perjantaina, huhtikuuta 22, 2011

Mistäs se kaikki alkoikaan...

Kukapa ei haluaisi olla boheemi tai ainakin näyttää yhtä vapaalta ja välittömältä, näyttää siltä, että elämä on helppoa kuin laiturin laidalla istuskeleminen suvessa. Mutta se, että luopuu tavallisuudesta, tunnollisuudesta ja kunnollisuudesta puolustaakseen periaatteitaan... se vaatii muutakin kuin valvottuja öitä ja viiniä.

"Boheemi on 1800-luvulla Ranskassa yleistynyt termi, joka kuvaa taiteilijoita ja kirjoittajia, jotka viettävät erikoista ja epäsäännöllistä elämää. "...
...Boheemeihin elämäntapoihin kuului poikkeukselliset, perinteisten ja yleisten tahojen kanssa pahasti ristiriidassa olleet poliittiset näkemykset, vakaumukset ja mielipiteet joita heijastettiin käytännössä usein varsin vapaamielisen seksuaalisuuden harjoittamisen, materiaalisesti erittäin vaatimattoman elämäntavan ja vaihtoehtoisen/vapaaehtoisen köyhyyden kautta. Lisäksi boheemikulttuuriin kuuluu eräänlainen "kurjuuden romantisointi""...



Ei lisättävää, ei muuta paitsi, että boheemius vaatii kompromisseja. Boheemius on kai valinta, mutta syntyminen jo valmiiksi yhteiskuntaan epäsopivaksi... onko se boheemiutta?


"Alkuperäiset boheemit taiteilijat muistuttivat ranskalaisten mielestä vaeltelevia mustalaisia, jotka elivät vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella, vähät välittäen sovinnaisempien piirien paheksunnasta." (wiki)

Ei kommentteja: