Ensimmäinen kerta kun Suomesta luotiin brändiä oli vuosisadan vaihteessa kuin Suomalaiset kaipasivat jotain mille rakentaa kansallisen identiteettinsä. Art Noveau ja regionalismi vastasivat tähän tarpeeseen. Tavoitteet poikivat aikanaan Suomelle ja Suomalaisille edelleen merkityksellisiä ja hedelmää kantavia teoksia, kuten Kalevalan ja laajan valikoiman kansallisromanttista kuvataidetta, puhumattakaan arkkitehtuurista. Tätä aikaa kutsutaan Suomen taiteen kultakaudeksi. Tyylikaudella oli silloinkin oma kaupallinen leimansa ja mainstreaminsa, mutta ajan taloudelliset resurssit ja tavoitteet erosivat voimakkaasti tästä hetkestä. Voidaan sanoa että myös tällä hetkellä suomalaisuus hakee paikkaansa tai sanotaanko ne Suomen tunnukset ja ominaispiirteet, jotka tunnetaan, eivät toimi välineinä tämän päivän elämässä ja kilpailussa. Näillä perusteella voinkin hyvällä omalla tunnolla vedota Suomibrändäykseen vastaavana yrityksenä palauttaa kultturimme arvoonsa. Joskaan ei ole selvää tuottaako se läheskään samanveroisia tuloksia tai arvotuksia kulttuurillemme tai toimiiko se todellisten arvojemme pohjalta. Parhaimmassa tapauksessa Suomalaisuus päivitetään tähän päivään ja meille suomalaisille annetaan välineet insproitua suomalaisuudesta ja tuottaa ominaisuuksiemme pohjalta arvokasta maailmaa meille kaikille.
Aion itse vielä perehtyä aiheeseen lisää, mutta käykää tekin katsomassa Suomivisio ja tehkää omat päätelmänne:
http://www.tehtavasuomelle.fi/
